Kuuntelen Aino Vennaa ja tahdon polttaa yhden vihreän,
polttaa ja näyttää hyvältä
lyhyessä hameessa ja turkiksessa
lumihiutaleiden putoillessa
ruskeisiin kiharoihini.
Mutta neljä viikkoa.
Luen talvileiriläiseni blogia
aistin sen, mistä tiimiläisemme puhui:
hyvää oloa, onnea
sanoina.
Olika röster.
Eller röstar.
Kaksi mekkoa ja niin paljon ihmisiä.
Kauniita ihmisiä kauniissa vaatteissaan,
kaksi joille en tohdi puhua
ja se viiksekäs työharjoittelija Kurvissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti