On outoa, että eräs, joka joskus oli minulle pelkkää mustaa ja punaista, nyt inspiroi tätä bellaswania. Väri, tunne, ei kuitenkaan ole kokonaan kadonnut: en pysty kertomaan inspiraatiosta hänelle, tai muillekaan hänet tunteville. Luen myös innolla kaiken törkypostin, jota tälle eräälle on kirjoitettu.
On myös outoa, että eräs pikkulintu aiheutti minussa pari voimakasta ilonpurkautumista. Se, jota en tunne hyvin ja jota en pidä sopivana. Samaan aikaan, kun kuvittelen olevani lumoissa. En enää lumipyryssä tai kirsikankukkien tuoksuissa, en. Nyt on aika suklaan, olenhan aina ollut kaiken makean perään.
hipsteri <3
VastaaPoista